Menikö aivot nyt pilalle?

Missä kaikki on

Nyt meinasi mennä iltapäivä kahvit väärään kurkkiin. Luin psykologian tohtori Heli Isomäen haastattelun, jossa hän toteaa, että ihmisen aivot ei ole rakennettu teknisillä apuvälineillä toteutettuun kohtaamiseen vaan ihmisen aivot tarvitsevat hyviä live-kohtaamisia. Ymmärrän kyllä, että varmaan jokainen meistä (myös me introvertit) tarvitsemme ainakin henkilökohtaisella tasolla oikeita ihmisiä ympärillemme, mutta tarvitsemmeko niitä myös työelämässä?

Meidän tietotyöläisten arkea on se, että suurin osa kohtaamisista tapahtuu etäyhteyksillä. Jo ihan siitä yksinkertaisesta syytä, että toimimme melkein pääsääntöisesti monitoimija ympäristöissä ja hajasijoitetuissa organisaatioissa. Live-tapaamisten järjestäminen on käytännössä ihan mahdotonta. Jos sinkoaisimme työpalavereihin paikanpäälle kuka lentäen kuka autolla, meidän hiilijalanjälkemme olisi ihan käsittämätön. Puhumattakaan ihmisten ajankäyttöön liittyvistä haasteita.

Itse jäin pohtimaan asiaa. Viimeisen vuoden aikana olen järjestänyt ja osallistunut lukemattomiin tapaamisiin; projektin työpalavereihin, workshoppeihin ja ohjausryhmien kokoukseen. Vain muutama on onnistunut paikan päällä livenä ja silloinkin paikalla on ollut kourallinen ihmisiä, osa tulee joka tapauksessa etäyhteyksillä mukaan, koska tilanne nyt yksinkertaisesti vaatii sitä.

Meneekö meidän aivomme nyt pilalle? Toivon, ettei koska tämä on nyt meille realiteetti. Ehkä meidän pitää nyt vain opetella uusi tapa olla yhdessä. Miettiä miten saamme etäyhteyksillä saman vaikutuksen aikaan kuin jos olisimme nenätysten. Olisikohan tässä uuden opettelemisen paikka? Miten saisimme luovan ajattelun mukaan kokoukseen, jotka tapahtuvat etänä? Miten varmistamme, että kaikki osallistujat ovat oikeasti mukana kokouksessa eikä vain hengaile mukana? Miten voidaan tsekata itse kunkin tunnelmia kokouksesta? Epäilemättä nykyiset tekniikat mahdollistavat sen, että etätapaamisia saadaan enemmän muistuttamaan live-tapaamisia. Ja ennen kaikkea ihmisiä on myös koulutettava uuteen tapaan kohdata toisensa ja siihen miten pystyy olemaan aktiivisesti mukana.

Ja jokaisen meidän itsemme on pidettävä huolta siitä, että noita aivojen tarvitsemia live-kohtaamisia tulee riittävästi muissa yhteyksissä.

Kategoria(t): Luovalla tavalla, Projektipäällikkö, Projektit, Tuki projektille, Työhyvinvointi Avainsana(t): , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *